BLOGI: Romukauppias on moderni kiertotalouden ammattilainen

”Me saamme maailman riittämään” on Romukauppiaiden liiton uuden strategian ydin. Lanseerasimme strategian viime vuonna ja tiivistimme yhteen lauseeseen, mitä jäsenemme ovat edustaneet yritysten ensimetreiltä alkaen: materiaalin talteenottoa ja jalostamista uusioraaka-aineeksi. Jäte ei sanana sovi romukauppiaan suuhun, mutta romukauppias ja kiertotalous kuuluvat kyllä yhteen. 

Mielikuvat romukauppiaista istuvat kuitenkin lujassa, ja liiton perustehtäviin kuuluu alan arvostuksen nostaminen. Romukauppiaiden joukkoon kuuluu pieniä perheyrityksiä ja laajalle levinneitä suuria toimijoita, ja ne ovat kaikki merkittäviä tekijöitä suomalaisessa kiertotaloudessa.

Teräs ja alumiini ovat keskeisiä materiaaleja ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja romukauppias onkin tärkeä tekijä hiilineutraalin Euroopan rakentamisessa. Tuotteiden ja materiaalien arvon ylläpitoon ja hyödyntämiseen tarvitaan toimijoiden välistä yhteistyötä. Romukauppiaille tärkein yhteistyöverkosto löytyy sulattavasta teollisuudesta. 

Haasteitakin alalta löytyy. Tuotteet ovat yhä monimutkaisempia ja sisältävät kasvavan joukon erilaisia materiaaleja. Lisäksi sähköakkujen kierrätys tuo romukauppiaiden työhön uusia vaaratekijöitä. Harvinaisten maametallien talteenottoakaan ei ole vielä pystytty ratkaisemaan taloudellisesti kannattavalla tavalla.

Romukauppiaat ovat vuosikymmenten varrella kohdanneet monenmoisia haasteita, ja onnistuneet ne ratkaisemaan. Niin tapahtuu varmasti myös nykyisten haasteiden kanssa. 

Tulevaisuudessa moderni romukauppias hyödyntää toiminnassaan kiertotalouden luomaa myönteistä mielikuvaa, vastaa lainsäädännön haasteisiin ja tuottaa laadukkaita uusioraaka-aineita. Perheyritysten sukupolvelta toiselle siirtynyt osaaminen ja uusien sukupolvien uudet ajatukset varmistavat, että ala kehittyy myös tulevaisuudessa.

Syksyllä 2020 julkaistaan Kati Toivasen kirjoittama Suomen Romukauppiaiden liiton historiateos. Siinä eräs 1960-luvulta asti työtä tehnyt romukauppias tiivistää alan kehityksen näin: 

Ykköspaikalla tässä on oltu katsomassa muutosta yhteiskunnassa. On kiva tietää ja tuntea, ettei olla tehty turhaa työtä. Ennen oltiin pakollinen kuvio, siivottiin muiden jälkiä. Nykyisin meitä arvostetaan, olemme tärkeä lenkki koko (kierrätys)projektissa. Ja aina voi tehostaa keräystä lisää”.  

Onko sinunkin aika päivittää tietosi ja mielikuvasi nykyajan romukauppiaasta? Tervetuloa tutustumaan toimintaamme!

Riikka Kinnunen
toiminnanjohtaja
Suomen Romukauppiaiden Liitto ry

________________________________________________________

Liity Jätehuoltoyhdistyksen jäseneksi vuodelle 2020. Saat muun muassa edullisemman osallistumismaksun lokakuun Jätehuoltopäiville. Lue lisää jäsenyydestä ja liity kiertotalouden osaajien yhteisöön!

KUTSU: Kevätkokous 17.9. Helsingissä

Tervetuloa Jätehuoltoyhdistyksen kevätkokoukseen!
 
Kokous pidetään 17.9. Helsingissä klo 15. Varaa aika kalenterissasi!

JHY:n hallitus päätti siirtää yhdistyksen kevätkokouksen syyskuulle koronaepidemian vuoksi. 

Päätöksellä haluamme ehkäistä koronaviruksen leviämistä ja toivomme, että yhdistyksen aktiivit voivat kokoontua syksyllä turvallisesti kasvokkain. Tervetuloa mukaan syyskuussa!

Tarkemmat saapumisohjeet ovat saatavilla tältä sivulta hyvissä ajoin ennen kokousta. Myös kokouksen esityslista ja kokousaineisto päivittyvät tälle sivulle. 
 
Mitä: Jätehuoltoyhdistyksen kevätkokous
Missä: Helsinki, tarkka paikka vahvistuu myöhemmin
Aika: 17.9. klo 15

BLOGI: Huolto pelaa – Huomaatko?

Suomalainen jätehuolto on sujuvaa. Voimme luottaa siihen, että kotitalouksista sekä yritys- ja elinkeinotoiminnasta muodostuvat jätevirrat kulkevat näinäkin aikoina, kun virusepidemia on levinnyt joka puolelle. Miksi jätehuolto sitten toimii Suomessa hyvin myös poikkeusoloissa?

Normaaliaikana hyvin suunniteltu toiminta ja hyvät yhteistyökuviot ovat perusta, jonka varaan on poikkeustilanteissa hyvä laskea. Huoltovarmuus ja jatkuvuuden hallinta ovat tärkeitä elementtejä elämän pitämiseksi raiteillaan. 

Meille on rakentunut järjestelmä, jossa useat toimijat huolehtivat kukin osaltaan siitä, että huolto pelaa. Tarvittaessa yritykset paikkaavat toisiaan ja massavirrat voidaan ohjata vaihtoehtoisiin käsittelylaitoksiin hyödynnettäväksi. Jätehuollon järjestämistä poikkeustilanteissa helpottaa se, että kiinteää jätettä voi väliaikaisesti varastoida toisin kuin esimerkiksi jätevesiä.

Vuosikymmenien aikana talouden pyöriessä materiaalivirrat ovat kasvaneet. Samoin on käynyt jätevirroille. Ensisijaisena tavoitteena jätehuollossa on aluksi ollut hygienian ja siisteyden ylläpito asutuksen piirissä. Myöhemmin on tavoitteeksi asetettu myös ympäristön pilaantumisen estäminen. Näistä emme halua tinkiä tänäänkään. Lineaaritaloudesta kiertotalouteen siirtyminen on toki vielä kesken.

Häiriötilanteisiin varautuessa on otettava huomioon henkilöstön, kaluston, polttoaineen, varaosien ja palvelun saatavuus. Erityisesti on pidettävä huolta henkilöstön toimintakyvystä. Ammattiinsa vihkiytyneet ihmiset ratkovat ne pulmat, joita eteen tulee. Ja yleensä pulmat ovat yllättäviä. Viimeistään koronavirusepidemia on sen meille opettanut. Pidetään siis huolta henkilöstöstä.

Risto Saarinen
Puheenjohtaja
Jätehuoltoyhdistys

________________________________________________________

Liity Jätehuoltoyhdistyksen jäseneksi vuodelle 2020. Saat muun muassa edullisemman osallistumismaksun lokakuun Jätehuoltopäiville. Lue lisää jäsenyydestä ja liity kiertotalouden osaajien yhteisöön!

BLOGI: Tuotteen kierrätettävyys ratkaistaan suunnittelupöydällä

Pelkkä materiaalivalinta ei takaa, että valmis tuote on helposti kierrätettävä ja että materiaalit jatkavat matkaansa vielä sittenkin, kun tuote tulee tiensä päähän. Tuotteen kierrätettävyys heikentyy oleellisesti, jos siihen liitetään valmistusvaiheessa kierrätykseen kelpaamattomia osia.

Suunnittelu on avainasemassa, kun siirrymme lineaarisesta taloudesta kohti kiertotaloutta. On arvioitu että jopa yli 80% tuotteen ympäristövaikutuksesta ratkaistaan jo suunnitteluvaiheessa. Stena Recyclingin palvelu ”Design for Recycling” kuvastaa hyvin mistä on kyse – tuotteet tulee suunnitella kierrätettäviksi.

Jatkossa tuotteiden elinkaari ei voi olla: raakamateriaali – tuotanto – kulutus – jäte, vaan yhä useammin: kierrätetty materiaali – tuotanto – kulutus – kierrätys – kierrätetty materiaali.

Nykykulutustahtiimme tarvitsemme 1.75 maapalloa täyttämään vuosittaisen kulutuksemme tarpeet. Ja mikäli kaikki kuluttaisivat kuten me suomalaiset, tarvitsisimme lähes 4 maapalloa. Kulutamme siis enemmän kuin mikä on maapallon rajoissa kestävää. 

Vasemmanpuoleisessa mutterissa muovi ja metalli ovat irroitettavissa toisistaan käsin. Oikeanpuoleisessa osat on valettu yhteen. Tämä vaikeuttaa tuotteen kierrättämistä.

Mitä nopeammin hylkäämme lineaarisen talouden, sen parempi!

Materiaalivalinta on tärkeä osa suunnitteluprosessia, mutta mitä muuta tuote tarvitsee ollakseen toimiva ja kierrätettävä? Kestävän tuotteen suunnittelijan tulee miettiä esimerkiksi, miten eri materiaalit liitetään toisiinsa ja mitkä ovat eri materiaalien kierrätysprosessit.

Kuvassa olevat siipimutterit kertovat hyvin yksinkertaisesti, mitä tarkoitan tuotteen kierrätettävyydellä. Mutterit on tehty samoista materiaaleista, mutta vain toinen on helposti kierrätettävä. Vasemmanpuoleisessa materiaalit voi irrottaa toisistaan ja osat voi kierrättää erikseen.

Vuoteen 2050 teräksen kysyntä arvioidaan kasvavan 2,3 kertaiseksi nykyisestä, muovin 4,2 kertaiseksi, alumiinin 3,4 kertaiseksi ja sementin 1,7 kertaiseksi. Siipimutterillakin on merkitystä, vaikka ajattelun muutosta tarvitaankin isossa mittakaavassa. 

Joten suunnataan yhdessä kohti kestävää tulevaisuutta. Suunnitellaan tuotteet kierrätettäviksi, käytetään tuotteita vastuullisesti, kehitetään vielä parempia kierrätysprosesseja ja käytetään kierrätettyjä materiaaleja uusiin tuotteisiin. Siirrytään lineaarisesta taloudesta kohti kiertotaloutta ripeästi!

Niclas Sacklén
Toimitusjohtaja
Managing Director
Stena Recycling Oy

______________________________________________________________

Haluaisitko kirjoittaa blogin tälle paikalle? Liity Jätehuoltoyhdistyksen yhteisöjäseneksi vuodelle 2020 ja ota yhteyttä tiedotus@jatahuoltoyhdistys.fi . Lue lisää jäsenyydestä ja liity kiertotalouden osaajien yhteisöön!

PERUTTU! Kevätkokous 29.5. Helsingissä

Yhdistyksen kevätkokous on siirretty. Kokous järjestetään 17.9.2020 Helsingissä.
Uuden kokouskutsun löydät täältä.
 
 
Tervetuloa Jätehuoltoyhdistyksen kevätkokoukseen!
 
Kokous pidetään 29.5. Helsingissä klo 14. Varaa aika kalenterissasi!
 
Jätehuoltoyhdistyksen hallitus seuraa koronavirustilannetta. Kevätkokoukseen on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä, jotta vähennämme tartuntariskiä. Tarkemmat saapumisohjeet sekä ohjeet etäyhteydellä osallistumiseksi ovat saatavilla tältä sivulta hyvissä ajoin ennen kokousta.
 
Myös kokouksen esityslista ja kokousaineisto päivittyvät tälle sivulle.
 
Mitä: Jätehuoltoyhdistyksen kevätkokous
Paikka: Radisson Blu Plaza -hotelli, Mikonkatu 23 Helsinki
Aika: 29.5. klo 14
 

BLOGI: Jätehuolto digitalisoituu vauhdilla – kuka pysyy tahdissa mukana?

Jätehuollon ensimmäinen digitaalinen murros alkoi noin 20 vuotta sitten, kun jäteautojen kuljettajille saatiin sähköiset päätelaitteet. Alkuaikoina päätelaitteita käytetiin muun muassa tyhjennyskohteiden sijaintien näyttämiseen, ja kerättyjä tyhjennystietoja hyödynnettiin laskutuksessa. Nyt on aika toiselle murrokselle, ja digitalisaatio tulee muuttamaan alaamme pohjia myöden.

Älypuhelimien ja mobiililaitteiden kehitys on mahdollistanut uudenlaisen toiminnan myös jätehuollossa. Meneillään olevalla aikakaudella digitaaliset palveluratkaisut ja alustat integroituvat entistä tiiviimmin osaksi yritysten arvonluontia ja asiakkaille tarjottuja palveluja.

Älylaitteiden ansiosta tieto kulkee nykyään jo lähes saumattomasti esimerkiksi isännöintitoimiston, jätehuollosta vastaavan yrityksen ja jäteauton kuljettajan välillä: Tieto tyhjennystarpeesta tulee tilaussovelluksella asiakkaalta suoraan toimiston ajonhallintajärjestelmään ja toimisto siirtää tiedon eteenpäin kuljettajan puhelimeen. Nykyisillä ajonhallintajärjestelmillä voidaan siis hoitaa kaikki päivittäinen toiminnanohjaus sähköisesti.

Vielä vuosituhannen alussa oli vain haaveissa, että jäteauton kuljettaja saisi reaaliaikaisesti tietoonsa, milloin ja minne pitää mennä, mitä materiaalia haetaan, keneen otetaan yhteyttä pulmatilanteessa ja minne materiaali toimitetaan.

On kaikkien osapuolten etu, että tieto on ajantasaisesti saatavilla. Toimisto voi laskuttaa asiakasta ripeästi, ja asiakas saa tietoa jäteastioiden tyhjennyksistä, jätemääristä ja kuljetuksien CO2-päästöistä. Nykyaikaista asiakasta kaikki tämä tieto kiinnostaa.

Ero jätehuoltoprosessin tehokkuudessa on valtava, kun verrataan vanhaan malliin, jossa työ hoidettiin papereita täyttämällä ja niitä paikasta toiseen siirtelemällä. Nykyään kuljettaja voi tehdä jätteensiirtoasiakirjat ja lähettää ne digitaalisesti suoraan käsittelylaitokselle, asiakkaalle ja kuljetusliikkeen toimistoon.

Toistaiseksi digitalisoituminen on jätteenkuljetuksen parissa toimiville yrityksille vielä kilpailuvaltti, sillä markkinoilla voi vielä toimia myös ilman digitaalisia järjestelmiäkin. Mutta jo kuluvan vuosikymmenen aikana erilaiset digitaaliset palvelut ja ratkaisut muuttuvat tehokkaan ja kannattavan liiketoiminnan kannalta elinehdoksi.

Maailman muuttuessa ja tekniikan kehittyessä markkinoilta paljastuu uusia tarpeita ja haasteita sekä uudenlaisia innovaatioita ja tapoja hyödyntää digitaalisia ratkaisuja. 

Yksi asia on kuitenkin varma – jätehuollossa on nähty vasta digitaalisten palveluiden ensiaskeleet. Miltä oman organisaatiosi digitulevaisuus näyttää?

Veli-Jaakko Pirttilä
Markkinointivastaava
Enpros Oy

________________________________________________________

Liity Jätehuoltoyhdistyksen jäseneksi vuodelle 2020. Saat muun muassa edullisemman osallistumismaksun lokakuun Jätehuoltopäiville. Lue lisää jäsenyydestä ja liity kiertotalouden osaajien yhteisöön!

 

BLOGI: Yhteistyötä ympäristöalalla?

Usein kuulee jäte- ja ympäristöalalle siirtyneiltä ihmisiltä ihmettelevän kommentin: ”onpa riitaisaa porukkaa”. Kun on työskennellyt alalla yli 35 vuotta, lausahdus alkaa mietityttää. Onko ympäristöala oikeasti poikkeuksellisen riitaisa vai mistä on kysymys?   

Alan riitaisaan maineeseen on johtanut pitkäaikainen kiista julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Yksinkertaistaen kyse on jätehuollon järjestämisvastuusta. Tästä teemasta on saatu aikaan ”30-vuotinen sota”, johon lainsäätäjä on osallistunut siirtämällä jätelain uudistuksissa vastuun rajoja. Välillä yksityisen sektorin roolia on kasvatettu – ja sitten taas kavennettu. 

Pääsääntöisesti kiistan aiheena on ollut yhdyskuntajäte, joka edustaa hyvin pientä osaa jätteiden kokonaismäärästä. Aika huimaa. Odotamme tälläkin hetkellä hallituksen esitystä jätelain uudistamiseksi.

Ja tietysti minäkin jatkan yhdyskuntajätteestä! Tilastokeskus riemastutti tammikuussa raportoimalla vuoden 2018 jätemäärät. Tilastokeskukselta kestää siis yli vuosi saada jäteraportti valmiiksi. Vertailuna: kansainväliset suuryhtiöt raportoivat noin 4–6 viikossa tulostietonsa, joka kerätään kymmenistä maista. 

Entä Tilastokeskuksen raportin sisältö? Sen mukaan sekajätteen määrä kasvoi yli viidenneksellä (254 085 tonnia) samaan aikaan kun syntypaikkalajittelu tehostui ja jätteen vähentämisestä ainakin puhuttiin paljon. Epäilen että tilastoinnissa on tapahtunut virheitä, tai sitten väestö lisääntyi viidenneksellä eli reilulla miljoonalla ihmisellä! 

Edellä kuvatut esimerkit osoittavat, että yhteistyötä tarvitaan kaikkien jäte- ja ympäristöalan toimijoiden välillä. Lainsäädännöllä ja tilastoinnilla on toisistaan poikkeavat vaikutukset, mutta järkevään lopputulokseen ei päästä kummassakaan ilman laajaa yhteistyötä. Ei Tilastokeskus voi saada jätetilastoja kuntoon, jos me alan toimijat emme toimita oikeita lukuja. Lainsäätäjillä puolestaan tulee olla oikeaa tietoa siitä, miten päätökset vaikuttavat käytäntöön.

Ollaan lopuksi positiivisia. On todettava, että Suomessa jäteasioita hoidetaan pääsääntöisesti hyvin, ja ongelmat ovat pieniä moneen muuhun maahan verratessa. Meitä on vain reilut 5 miljoonaa, ja kun elämme täällä pohjoisella ”saarella” hyvin koulutettuina, pystymme ratkaisemaan ongelmat. 

Suomen ympäristöala on pieni ja alan asiantuntijat tuntevat toisensa. Onko porukkamme siis oikeasti riitaisaa? Mielestäni ei, vaikka asiat joskus riitelevätkin. Jätehuoltoyhdistys on yksi merkittävä erilaisten näkemysten foorumi. Puheenvuoroja annetaan tasapuolisesti yksityiselle ja julkiselle sektorille – unohtamatta tiedeyhteisöä tai alalla toimivia konsulttiyrityksiä.

Risto Pohjanpalo
johtaja, yhteiskuntasuhteet
Kuusakoski Oy

Kirjoittaja on aikaisemmin toiminut Jätehuoltoyhdistyksen hallituksessa noin 10 vuotta.

_______________________________________________________________________________

Liity Jätehuoltoyhdistyksen jäseneksi vuodelle 2020. Saat muun muassa edullisemman osallistumismaksun lokakuun Jätehuoltopäiville. Lue lisää jäsenyydestä ja liity kiertotalouden osaajien yhteisöön!

      

 

JHY:n matka Baijeriin 2020 – Orgaaniset jätteet (huom! uusi ajankohta)

Matkan ajankohta on siirtynyt! Uusi matka-aika on 2.-4.9.2020. Matkalle on vielä muutama vapaa paikka ja ilmoittautumisaikaa on pidennetty 31.3. asti. Jos haluat lähteä matkalle mukaan, ota yhteyttä sihteeri.jatehuoltoyhdistys@gmail.com / p. 050 548 6119

Jätehuoltoyhdistys ry järjestää yhdessä FinDera Consultingin kanssa orgaanisten jätteisiin liittyviin ratkaisuihin keskittyvän tutustumismatkan Baijeriin. Fokuksessa ovat eloperäisten/orgaanisten jätteiden (biojätteet, jätevesilietteet, elintarviketeollisuuden jätteet) keräily, käsittely, yhteistyömallit ja neuvonta sekä (bio)jätteen lajitteluun kannustaminen.

Matka toteutetaan 2.- 4.9.2020 (huom! uusi ajankohta). Matkan aikana tutustumme kiinnostaviin yrityksiin ja asiantuntijoihin, joilta kuulemme uusista tehokkaista toimintatavoista ja teknologioista sekä haasteista ja mahdollisuuksista. Samalla verkostoidumme sekä kansainvälisten että matkalle lähtevien kotimaisten toimijoiden kanssa. Matkan painopiste on tutustuminen käytännönläheisiin malliesimerkkeihin. Matka on mainio tilaisuus laajentaa omia näkemyksiä ja kontaktiverkostoja.

Ohjelma

HUOM! Pienet muutokset matkaohjelmaan ja aikatauluihin ovat mahdollisia!

Keskiviikko, 2.9.2020

07.20 Kokoontuminen Helsingin lentokentällä lähtöportilla
08.00 Lento Finnair AY 1401 Helsingistä Müncheniin (perillä 09.35)
10.15 Siirtyminen bussilla
11.30 Lounas (Ingolstadt)
12.45 Siirtyminen bussilla kohteeseen
14.00 Kohde I
Innovatiivinen jätevesilietteiden käsittely – pyrolyysi
Susteen Technologies (Sulzbach-Rosenberg)  
Esitys, keskustelu ja kohdekäynti
16.15 Siirtyminen bussilla hotelliin
17.30 Majoittuminen hotelliin (Regensburg)
18.30 Yhteinen illallinen

Torstai, 3.9.2020

08.45 Lähtö bussilla kohteeseen
09.30 Kohde II
Innovatiivinen jätevesilietteiden käsittely – kuivaus ja poltto
Sludge2Energy Straubing (Straubing) Opastettu kohdekäynti
11.30 Siirtyminen bussilla lounaalle
12.00 Lounas
13.15 Siirtyminen bussilla kohteeseen
14.30 Kohde III
Elintarviketeollisuuden jätteiden käsittely
Wittmann Group (Garching bei München) https://www.wittmann.de/entsorgung/speisereste Opastettu kohdekäynti käsittelylaitoksella
16.00 Siirtyminen bussilla hotelliin
16.30 Majoittuminen hotelliin ja vapaa-aika (München)
19.30 Yhteinen illallinen (JHY:n jäsenille ilmainen, liity jäseneksi täällä)

Perjantai, 4.9.2020

09.15 Kohde IV
Kunnallinen organisaatio edelläkävijänä orgaanisten jätteiden käsittelyssä ml. ratkaisut direktiivien muutospaineisiin sekä
Innovatiiviset kuntatason yhteistyömallit, neuvonta ja (bio)jätteen lajitteluun kannustaminen
AWM München (München), RED GmbH sekä AWM München / Bioabfallkampagne
Esitykset, keskustelu ja kohdekäynti
12.15 Siirtyminen bussilla Münchenin keskustaan ja keskustelua opintomatkan annista sekä vapaa-aika
15.45 Lähtö bussilla lentokentälle
16.50 Lentokenttä München
18.50 Lento Finnair AY 1406 Helsinkiin (perillä 22.15)

Matkajärjestelyt

Matka tarjotaan räätälöitynä pakettiratkaisuna sisältäen lennot (lähtökohdiltaan Helsingistä Helsinkiin), hotelliyöpymiset (3-4 tähden, 1hh), siirtymiset Baijerissa omalla bussilla, ohjelman sekä asiantuntijan opastuksen ja tulkkauksen matkan aikana. Ruokailut omakustanteisesti.
Liittymälennot Helsinkiin/Helsingistä järjestetään tarvittaessa (erikseen ilmoitettava, lisähinta). Matkaoppaana ja toteuttajana toimii ekonomi Martin Brandt, joka on työuransa aikana järjestänyt suomalaisyrityksille, -kunnille sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioille lukuisia energia- ja ympäristöratkaisuihin liittyviä opintomatkoja Saksaan.

Osallistumismaksu ja ilmoittautuminen

Osallistumismaksu on noin 1.345 € sis. alv. (lähtö Helsingistä), 1.509 € sis. alv. (lähtö Oulusta). Maksu peritään ilmoittautumisajan päätyttyä. Matkalle voidaan ottaa 15–25 henkilöä ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Matkapaketin osalta noudatetaan mahdollisien matkalogistiikkaan liittyvien peruutusten ja muutosten yhteydessä CWT:n Meetings & Events ja Finnairin muutos- ja peruutusehtoja. Hotellien peruutusehdot ilmoitetaan varausvahvistuksen yhteydessä. Yleensä hotellien ja lentojen hinnat voidaan palauttaa 100 %, jos peruutus toteutuu vähintään kuukausi ennen lähtöä. Matkapaketin ennakkomaksua (n. 50 % lopullisesta hinnasta; logistiikka- ja palveluosuus) ei palauteta sitovan ilmoittautumisen jälkeen. Palautus kaikista kuluista toteutuu, jos löytyy sijainen vähintään viikko ennen lähtöä.

Ilmoitathan 31.3.2020 mennessä, jos haluat mukaan matkalle. Lopullinen hinta varmistetaan ja ilmoitetaan, kun osallistujien lukumäärä varmistuu.

Ilmoittautuminen

Jätehuoltoyhdistys ry
Hanna Tukiainen
p. 050 548 6119

sihteeri.jatehuoltoyhdistys@gmail.com

Lisätietoa

FinDera Consulting Martin Brandt
p. 050 336 3233
martin.brandt@findera.fi

BLOGI: Kierrätys kuuluu kaikille – myös omakotiasujille

Suomi on reilusti jäljessä yhdyskuntajätteiden kierrätystavoitteista, eikä kehitystä viime vuosina ole juurikaan tapahtunut. Koska olemme kuitenkin sitoutuneet EU-tavoitteisiin, jotain on tehtävä.

Kierrätysasteen kannalta Suomen jätehuollon haasteena ovat pientaloalueet, joissa jätteiden lajittelu on edelleen hankalaa. Näillä alueilla asuu noin puolet suomalaisista, joista suuri osa elää lapsiperhearkea. Tällaisessa arjessa syntyy luonnollisesti paljon jätettä, joka vielä tällä hetkellä jää usein lajittelematta.

Lajittelumahdollisuuksien ja ihmisen elämänkaaren kannalta jätehuollossamme on ristiriita. Kun nuori ihminen muuttaa kotoa pois, hän muuttaa usein kerrostaloon, jossa taloyhtiöllä on toimiva kierrätyspiste. Näin hän tottuu siihen, että lajittelu on tehty helpoksi. Seuraavaksi edessä voi olla muutto rivitaloon, jossa lajittelumahdollisuus on myöskin lähellä. Perheen mahdollisesti kasvaessa asuminen pientalossa saattaa tulla ajankohtaiseksi. Samaan aikaan kulutus kasvaa muuttuneen arjen myötä, mutta päällimmäisenä mielessä ei ole lajitteluun keskittyminen. 

Tällä hetkellä pientaloasujat käyttävät omassa pihassa olevaa sekajäteastiaa, ja varsinaiset lajittelumahdollisuudet ovat kauempana, usein ajomatkan päässä olevan marketin takapihalla. Selvitysten mukaan tyypillinen kierrätysaste pientaloalueilla on vain noin 25 %, kun valtakunnallinen keskiarvo on 41 %. Lienee kiistatonta, että lajittelun helppous on merkittävä kierrätyshalua edistävä ja sitä kautta myös kierrätysastetta nostava tekijä. Nyt omakotitaloalueet ovat kuitenkin vielä kierrätyksen autiomaata, joista jätteensä pääsee lajittelemaan yleensä vain omalla autolla.

Korttelikeräys mahdollistaa lajittelun myös pientaloalueilla.

Ongelman ratkaisemiseen löytyy onneksi keinoja. Esimerkiksi korttelikeräys on osoittautunut erittäin toimivaksi ja nykyjärjestelmää edullisemmaksi tavaksi kerätä jopa 6–10 jätelajia pientaloalueilla. Lisäksi korttelikeräys vähentää kuljetuksia ja sitä kautta jätehuollon päästöjä.

Mikäli kierrätysastetavoite otetaan tosissaan, meillä ei ole varaa jättää pientaloalueita huomioimatta. Kierrätyspisteiden lisäämiseen tarvitaan poliittista tahtoa ja päätöksiä, asukkaat ovat kyllä valmiita.

Pekka Kuusela
toimitusjohtaja
Molok Oy

Jätehuoltopäivät kokosi kiertotalouden osaajat Tampereelle

Jätehuoltopäiville osallistui tänä vuonna yli 300 kävijää. Kiitos kaikille osallistuneille ja palautekyselyyn vastanneille – tapahtuma on yhdistyksen toiminnan vuosittainen kohokohta!

Jätehuoltopäivien teemat olivat: jätelainsäädännön ajankohtaiset, tulevaisuuden liikenne, muovien maailma sekä yhteinen yhdyskuntajätteemme. Erityisen suosittu aihe oli tulevaisuuden liikenne, josta 75 % palautekyselyyn vastanneista piti paljon tai hyvin paljon. 

Myös perinteistä jätelainsäädännön katsausta arvostettiin, ja muovi sekä yhdyskuntajäte kiinnostuvat kuulijoita. Palautteen yhteenvedosta löydät tarkempaa tietoa teemojen suosiosta sekä toiveita ensi vuoden aiheiksi.

Jätehuoltopäivillä tärkeää on alan toimijoiden tapaaminen ja avoin keskustelu. Verkostoitumispalvelu Brellaa hyödynsi tänä vuonna 75 osallistujaa sopimalla tapaamisia muiden osallistujien kanssa.

Tapahtuman tarjoiluissa huomioitiin erityisesti ilmasto- ja ympäristöystävällisyys. Ruoka oli kala- ja kasvispainotteista, ja palautekyselyn vastaajista 70% piti valintaa onnistuneena. Toki soraääniäkin kuului, mutta onneksi olimme Tampereella. Muutamat osallistujat löysivätkin illan päätteeksi mustamakkaratarjoilua kaupungilta, ja nälkä saatiin taltutettua. 

Jätehuoltopäivät järjestetään perinteisesti Etelä-Suomessa, mutta kiinnostusta tapahtuman järjestämiseen löytyy myös Oulusta. Ensi vuoden tapahtumapaikkakunnasta äänestettiin Jätehuoltopäivillä. Neuvoa-antavassa äänestyksessä kävijöiden mielipiteet kallistuivat niukasti Oulun puolelle. 

Palautteissa pohdittiin Ouluun matkustamisen ilmastovaikutuksia ja toivottiin Etelä-Suomessa pysymistä. Yhdistyksen hallitus selvittää asiaa ja päättää vuoden 2020 Jätehuoltopäivien tapahtumapaikan marraskuun lopun kokouksessaan. Ole siis kuulolla ja seuraa yhdistyksen Twitter-tiliä

Tapahtuman monipuolinen ohjelma sai kävijöiltä paljon kiitosta. Puhujien esitysmateriaalit löytyvät Jätehuoltopäivien sivuilta

Palautekyselyyn vastasi 97 osallistujaa, kiitokset kaikille teille. Arpaonni suosi Tarja Methuenia sekä Kimmo Jussilaa, onnea! Elokuvaliput on toimitettu voittajille. Tavataan Jätehuoltoyhdistyksen tapahtumissa taas ensi vuonna!