JHY:n matka Baijeriin 2020 – Orgaaniset jätteet

Jätehuoltoyhdistys ry järjestää yhdessä FinDera Consultingin kanssa orgaanisten jätteisiin liittyviin ratkaisuihin keskittyvän tutustumismatkan Baijeriin. Fokuksessa ovat eloperäisten/orgaanisten jätteiden (biojätteet, jätevesilietteet, elintarviketeollisuuden jätteet) keräily, käsittely, yhteistyömallit ja neuvonta sekä (bio)jätteen lajitteluun kannustaminen.

Matka toteutetaan 1.- 3.4.2020. Matkan aikana tutustumme kiinnostaviin yrityksiin ja asiantuntijoihin, joilta kuulemme uusista tehokkaista toimintatavoista ja teknologioista sekä haasteista ja mahdollisuuksista. Samalla verkostoidumme sekä kansainvälisten että matkalle lähtevien kotimaisten toimijoiden kanssa. Matkan painopiste on tutustuminen käytännönläheisiin malliesimerkkeihin. Matka on mainio tilaisuus laajentaa omia näkemyksiä ja kontaktiverkostoja.

Ohjelma

Keskiviikko, 1.4.2020

07.20 Kokoontuminen Helsingin lentokentällä lähtöportilla
08.00 Lento Finnair AY 1401 Helsingistä Müncheniin (perillä 09.35)
10.15 Siirtyminen bussilla
11.30 Lounas (Ingolstadt)
12.45 Siirtyminen bussilla kohteeseen
14.00 Kohde I
Innovatiivinen jätevesilietteiden käsittely – pyrolyysi
Susteen Technologies (Sulzbach-Rosenberg)  
Esitys, keskustelu ja kohdekäynti
16.15 Siirtyminen bussilla hotelliin
17.30 Majoittuminen hotelliin (Regensburg)
18.30 Yhteinen illallinen

Torstai, 2.4.2020

08.45 Lähtö bussilla kohteeseen
09.30 Kohde II
Innovatiivinen jätevesilietteiden käsittely – kuivaus ja poltto
Sludge2Energy Straubing (Straubing) Opastettu kohdekäynti
11.30 Siirtyminen bussilla lounaalle
12.00 Lounas
13.15 Siirtyminen bussilla kohteeseen
14.30 Kohde III
Elintarviketeollisuuden jätteiden käsittely
Wittmann Group (Garching bei München) https://www.wittmann.de/entsorgung/speisereste Opastettu kohdekäynti käsittelylaitoksella
16.00 Siirtyminen bussilla hotelliin
16.30 Majoittuminen hotelliin ja vapaa-aika (München)
19.30 Yhteinen illallinen (JHY:n jäsenille ilmainen, liity jäseneksi täällä)

Perjantai, 3.4.2020

09.15 Kohde IV
Kunnallinen organisaatio edelläkävijänä orgaanisten jätteiden käsittelyssä ml. ratkaisut direktiivien muutospaineisiin sekä
Innovatiiviset kuntatason yhteistyömallit, neuvonta ja (bio)jätteen lajitteluun kannustaminen
AWM München (München), RED GmbH sekä AWM München / Bioabfallkampagne
Esitykset, keskustelu ja kohdekäynti
12.15 Siirtyminen bussilla Münchenin keskustaan ja keskustelua opintomatkan annista sekä vapaa-aika
15.45 Lähtö bussilla lentokentälle
16.50 Lentokenttä München
18.50 Lento Finnair AY 1406 Helsinkiin (perillä 22.15)

Matkajärjestelyt

Matka tarjotaan räätälöitynä pakettiratkaisuna sisältäen lennot (lähtökohdiltaan Helsingistä Helsinkiin), hotelliyöpymiset (3-4 tähden, 1hh), siirtymiset Baijerissa omalla bussilla, ohjelman sekä asiantuntijan opastuksen ja tulkkauksen matkan aikana. Ruokailut omakustanteisesti.
Liittymälennot Helsinkiin/Helsingistä järjestetään tarvittaessa (erikseen ilmoitettava, lisähinta). Matkaoppaana ja toteuttajana toimii ekonomi Martin Brandt, joka on työuransa aikana järjestänyt suomalaisyrityksille, -kunnille sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioille lukuisia energia- ja ympäristöratkaisuihin liittyviä opintomatkoja Saksaan.

Osallistumismaksu ja ilmoittautuminen

Osallistumismaksu on arviolta 1.190 € + 67,50 € alv. (24 %) per osallistuja (hinta varmistuu lopullisen osallistujamäärän mukaan). Maksu peritään ilmoittautumisajan päätyttyä. Matkalle voidaan ottaa 15–25 henkilöä ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Matkapaketin osalta noudatetaan mahdollisien matkalogistiikkaan liittyvien peruutusten ja muutosten yhteydessä CWT:n Meetings & Events ja Finnairin muutos- ja peruutusehtoja. Hotellien peruutusehdot ilmoitetaan varausvahvistuksen yhteydessä. Yleensä hotellien ja lentojen hinnat voidaan palauttaa 100 %, jos peruutus toteutuu vähintään kuukausi ennen lähtöä. Matkapaketin ennakkomaksua (n. 50 % lopullisesta hinnasta; logistiikka- ja palveluosuus) ei palauteta sitovan ilmoittautumisen jälkeen. Palautus kaikista kuluista toteutuu, jos löytyy sijainen vähintään viikko ennen lähtöä.

Ilmoitathan ke 29.1.2020 mennessä, jos olet kiinnostunut lähtemään matkalle ja myös hyvällä varmuudella lähdössä mukaan. Lopullinen hinta varmistetaan ja ilmoitetaan kiinnostuneille sen jälkeen. Sitova ilmoittautuminen ja vahvistus omasta mukaantulosta on sitten tehtävä ma 10.2.2020 mennessä. Sitovan ilmoittautumisen yhteydessä on toimitettava laskutustiedot.

Ilmoittautuminen

Jätehuoltoyhdistys ry
Hanna Tukiainen
p. 050 548 6119

sihteeri.jatehuoltoyhdistys@gmail.com

Lisätietoa

FinDera Consulting Martin Brandt
p. 050 336 3233
martin.brandt@findera.fi

BLOGI: Kierrätys kuuluu kaikille – myös omakotiasujille

Suomi on reilusti jäljessä yhdyskuntajätteiden kierrätystavoitteista, eikä kehitystä viime vuosina ole juurikaan tapahtunut. Koska olemme kuitenkin sitoutuneet EU-tavoitteisiin, jotain on tehtävä.

Kierrätysasteen kannalta Suomen jätehuollon haasteena ovat pientaloalueet, joissa jätteiden lajittelu on edelleen hankalaa. Näillä alueilla asuu noin puolet suomalaisista, joista suuri osa elää lapsiperhearkea. Tällaisessa arjessa syntyy luonnollisesti paljon jätettä, joka vielä tällä hetkellä jää usein lajittelematta.

Lajittelumahdollisuuksien ja ihmisen elämänkaaren kannalta jätehuollossamme on ristiriita. Kun nuori ihminen muuttaa kotoa pois, hän muuttaa usein kerrostaloon, jossa taloyhtiöllä on toimiva kierrätyspiste. Näin hän tottuu siihen, että lajittelu on tehty helpoksi. Seuraavaksi edessä voi olla muutto rivitaloon, jossa lajittelumahdollisuus on myöskin lähellä. Perheen mahdollisesti kasvaessa asuminen pientalossa saattaa tulla ajankohtaiseksi. Samaan aikaan kulutus kasvaa muuttuneen arjen myötä, mutta päällimmäisenä mielessä ei ole lajitteluun keskittyminen. 

Tällä hetkellä pientaloasujat käyttävät omassa pihassa olevaa sekajäteastiaa, ja varsinaiset lajittelumahdollisuudet ovat kauempana, usein ajomatkan päässä olevan marketin takapihalla. Selvitysten mukaan tyypillinen kierrätysaste pientaloalueilla on vain noin 25 %, kun valtakunnallinen keskiarvo on 41 %. Lienee kiistatonta, että lajittelun helppous on merkittävä kierrätyshalua edistävä ja sitä kautta myös kierrätysastetta nostava tekijä. Nyt omakotitaloalueet ovat kuitenkin vielä kierrätyksen autiomaata, joista jätteensä pääsee lajittelemaan yleensä vain omalla autolla.

Korttelikeräys mahdollistaa lajittelun myös pientaloalueilla.

Ongelman ratkaisemiseen löytyy onneksi keinoja. Esimerkiksi korttelikeräys on osoittautunut erittäin toimivaksi ja nykyjärjestelmää edullisemmaksi tavaksi kerätä jopa 6–10 jätelajia pientaloalueilla. Lisäksi korttelikeräys vähentää kuljetuksia ja sitä kautta jätehuollon päästöjä.

Mikäli kierrätysastetavoite otetaan tosissaan, meillä ei ole varaa jättää pientaloalueita huomioimatta. Kierrätyspisteiden lisäämiseen tarvitaan poliittista tahtoa ja päätöksiä, asukkaat ovat kyllä valmiita.

Pekka Kuusela
toimitusjohtaja
Molok Oy

Jätehuoltopäivät kokosi kiertotalouden osaajat Tampereelle

Jätehuoltopäiville osallistui tänä vuonna yli 300 kävijää. Kiitos kaikille osallistuneille ja palautekyselyyn vastanneille – tapahtuma on yhdistyksen toiminnan vuosittainen kohokohta!

Jätehuoltopäivien teemat olivat: jätelainsäädännön ajankohtaiset, tulevaisuuden liikenne, muovien maailma sekä yhteinen yhdyskuntajätteemme. Erityisen suosittu aihe oli tulevaisuuden liikenne, josta 75 % palautekyselyyn vastanneista piti paljon tai hyvin paljon. 

Myös perinteistä jätelainsäädännön katsausta arvostettiin, ja muovi sekä yhdyskuntajäte kiinnostuvat kuulijoita. Palautteen yhteenvedosta löydät tarkempaa tietoa teemojen suosiosta sekä toiveita ensi vuoden aiheiksi.

Jätehuoltopäivillä tärkeää on alan toimijoiden tapaaminen ja avoin keskustelu. Verkostoitumispalvelu Brellaa hyödynsi tänä vuonna 75 osallistujaa sopimalla tapaamisia muiden osallistujien kanssa.

Tapahtuman tarjoiluissa huomioitiin erityisesti ilmasto- ja ympäristöystävällisyys. Ruoka oli kala- ja kasvispainotteista, ja palautekyselyn vastaajista 70% piti valintaa onnistuneena. Toki soraääniäkin kuului, mutta onneksi olimme Tampereella. Muutamat osallistujat löysivätkin illan päätteeksi mustamakkaratarjoilua kaupungilta, ja nälkä saatiin taltutettua. 

Jätehuoltopäivät järjestetään perinteisesti Etelä-Suomessa, mutta kiinnostusta tapahtuman järjestämiseen löytyy myös Oulusta. Ensi vuoden tapahtumapaikkakunnasta äänestettiin Jätehuoltopäivillä. Neuvoa-antavassa äänestyksessä kävijöiden mielipiteet kallistuivat niukasti Oulun puolelle. 

Palautteissa pohdittiin Ouluun matkustamisen ilmastovaikutuksia ja toivottiin Etelä-Suomessa pysymistä. Yhdistyksen hallitus selvittää asiaa ja päättää vuoden 2020 Jätehuoltopäivien tapahtumapaikan marraskuun lopun kokouksessaan. Ole siis kuulolla ja seuraa yhdistyksen Twitter-tiliä

Tapahtuman monipuolinen ohjelma sai kävijöiltä paljon kiitosta. Puhujien esitysmateriaalit löytyvät Jätehuoltopäivien sivuilta

Palautekyselyyn vastasi 97 osallistujaa, kiitokset kaikille teille. Arpaonni suosi Tarja Methuenia sekä Kimmo Jussilaa, onnea! Elokuvaliput on toimitettu voittajille. Tavataan Jätehuoltoyhdistyksen tapahtumissa taas ensi vuonna!

BLOGI: Jäteraaka-aineesta uusiokäyttöön – kuinka historia toistaa itseään

Tänä päivänä raaka-aineiden uusiokäyttöön pakottaa, tai hienommin sanottuna ohjaa, alati ehtyvät luonnonvarat ja huoli hiilijalanjäljestä. Uusioraaka-aineiden historia on kuitenkin pitkä, ja sitä on hyvä tarkastella lähemmin. 

Kiertotalouden ensiaskeleet otettiin Suomessa yli 70 vuotta sitten. Elettiin sotien jälkeistä pulakautta, jolloin kaikesta oli puutetta. Teollisuuden käyttöön kerättävä jäteraaka-aine, kuten siihen aikaan uusiomateriaalia oli tapana kutsua, osoittautui kansantalouden kannalta merkittäväksi ja jopa välttämättömäksi raaka-ainevarannoksi. 

Koska teollisuudelle oli saatava raaka-ainetta, oli valtiovallan intressissä toimia kierrätyksen edistämiseksi. Tästä yhtenä osoituksena on, että valtio oli mukana perustamassa Jätealan Keskusliittoa, nykyistä Suomen Uusioraaka-aineliittoa vuonna 1950. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että tuolloin oltiin pakon edessä tehostamassa materiaalien uusiokäyttöä. 

Viime vuosina kiertotalous on tullut näkyvästi takaisin. Juha Sipilän hallitus asetti kiertotaloudelle uudet kunnianhimoiset tavoitteet. Vuonna 2016 Suomi julkaisi ensimmäisenä maana maailmassa kiertotalouden tiekartan. Tässä nähdään kuinka historia toistaa itseään ja hyvä niin. 

Historiaa ja tätä päivää tarkastellessa voi todeta, että uusioraaka-aineiden merkitys on suuri Suomen teollisuuden kannalta. Uusioraaka-aineiden talteenotto on kehittynyt ja tehostunut. Tuottajavastuun tuulet alkoivat puhaltaa Euroopan Unionin suunnalta ja tämä näkyi vuonna 1994 voimaan astuneessa Suomen uudessa jätelaissa ja asetuksissa. Näin tuottajavastuu liittyi merkittäväksi osaksi kiertotaloutta.

Uusioraaka-aineista ja kiertotalouden tavoitteista keskusteltaessa olisi hyvä, että käytössä olisi enemmän tutkimustietoa materiaalivirroista tai voisimmeko puhua materiaalitaseesta. Jos emme hahmota Suomen kiertotalouden nykytilaa, emme voi myöskään asettaa uskottavia tavoitteita. 

Aikanaan tilastoja uusiomateriaaleista kerättiin Suomen Uusioraaka-aineliiton jäsenkunnalta. Koko maata käsittävän materiaalitaseen selvittämiseen eivät Suomen Uusioraaka-aineliiton omat rahkeet riitä. Urakka on suuri ottaen huomioon, minkälaista tietoa tulisi kerätä. Mitä kaikkea kierrätyksen avulla saadaan talteen? Uusioraaka-aineiden käytöstä ja siitä syntyvistä sivuvirroista ei liioin ole tietoa. Mikä on Suomesta vietävien ja tänne tuotavien uusiomateriaalien määrä?

Ehdotan laajempaa yhteistyötä eri toimijoiden ja alaan liittyvien keskeisten tahojen välille. Tarvitsemme tarkempaa tietoa käytettävissä olevien uusiomateriaalien potentiaalista, jolloin materiaalien tarvitsijoilla olisi paremmat edellytykset tuotannon suunnitteluun ja siinä tarvittavan materiaalin hankintaan. Tämä on nähdäkseni oleellista kiertotaloustavoitteiden saavuttamiseksi.

Historiannälkäisille suosittelen Suomen Uusioraaka-aineliiton vuonna 2016 julkaisemaa ’Kiertotalouden ytimessä’ -historiateosta, joka antaa näkemystä myös kiertotalouden nykytilanteeseen. Teos on saatavilla myös sähköisessä muodossa.

Lauri Nylander
puheenjohtaja
Suomen Uusioraaka-aineliitto

 

BLOGI: Kiertotalouslaitoshankkeissa tarvitaan elinkaariajattelua

Kaikissa kiertotalouslaitoshankkeissa tarvitaan elinkaari- ja liiketoimintanäkökulmaa. Silloin laitos kykenee kattamaan lisäinvestoinnit, joita omaisuuden arvon ylläpito ja kasvattaminen väistämättä vaativat.

Jätehuollon päätehtävä on huolehtia eri jätejakeiden keräyksestä ja lajittelusta, mutta kiertotalous ei ole synonyymi kierrätystaloudelle. Kiertotalouslaitoksen ideana on luoda raaka-aineelle tai luonnonvaroille mahdollisimman paljon arvoa. Toiminta on kestävämmällä pohjalla, jos jo laitoksen kehitysvaiheessa kysytään, mihin laitokselta lähtevää tuotetta tulevaisuudessa käytetään ja kuka sitä ostaa.

Liiketoimintalähtöisyys luo arvoa myös julkisella sektorilla. Ainoa tapa luoda pääomainvestoinnille kestävää arvoa on se, että kiinnittää huomiota tulevaisuuden skenaarioihin. Siksi elinkaariajattelussa ei keskitytä vain tämän hetken tilanteeseen vaan siihen, miten toimintaa voidaan tulevaisuudessa päivittää ja laajentaa. Miten ulos myytävän tuotteen hinta, kysyntä tai markkina muuttuu? Miten käy alan regulaation? Minkälaisia mahdollisuuksia tuotannon sivuvirrat tarjoavat?

Kiertotalouslaitoksen koko elinkaaren aikaisten riskien arvioiminen ja mahdollisuuksien havaitseminen vaatii laajaa kokemusta teollisuuslaitoshankkeista eri sektoreilla. Silloin pystytään huomaamaan mahdollisia kehityskulkuja ja mahdollisuuksia myös jakeissa, joilla ei ole arvoa tällä hetkellä.

Elinkaariajattelun on oltava syvällä toimintakulttuurissa aina kiertotalouslaitoksen suunnittelusta toteutukseen ja käytönaikaiseen omaisuudenhallintaan. On keskityttävä laitoksen koko elinkaaren arvontuottoon. Onhan myös julkisten toimijoiden tavoitteena varmistaa edulliset kustannukset yhteiskunnalle ja kuntalaisille. Tuottamattomia investointeja ei kannata tehdä!

Lopuksi haluaisin esittää kysymyksen. Voisiko allianssimalli olla ratkaisu kierrätyslaitoksen toteuttamiseen usein käytettyjen kokonaisvastuutoimitusten sijaan? Allianssissa kaikilla osapuolilla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa tavoitteisiin jo investoinnin määrittelyvaiheessa. Eri sidosryhmien yhteistyöllä arvoketjuihin luodaan parasta arvoa ja elinkaaren kestäviä lenkkejä.

Mika Kierikka
Kiertotalous, teolliset ratkaisut
Sweco

 

Tervetuloa syyskokoukseen

Syyskokous pidetään 2.10. kello 17.30 alkaen Tamperella, Jätehuoltopäivien yhteydessä Sokos Hotel Tornissa  (Ratapihankatu 43, 33100, Tampere). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokoukseen osallistuminen on maksutonta.

Esityslista:

  1. Kokouksen avaus
  2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätosvaltaisuus
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo-ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
  6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja 
sekä muut jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle
  7. Valitaan toiminnantarkastaja, tilintarkastaja sekä varatoiminnantarkastaja ja varatilintarkastaja
  8. Muut asiat
    – Sääntöjen muuttaminen keskusteltavaksi

LATAA TÄSTÄ KOKOUSASIAKIRJAT:

Toimintasuunnitelma 2020

Talousarvio 2020

BLOGI: Huomisen jätehuolto häämöttää – ja se tehdään yhdessä

Yhdyskuntajäte on iso jätevirta, ja se ansaitsee kaiken kuohuvan keskustelun ja mielipiteiden kirjon. Minä väitän, että huomisen jätehuolto sisältää lähinnä voittajia – ympäristö mukaan lukien. Tämä edellyttää kuitenkin yhteistä päämäärää ja toimintatapoja, joihin kaikki sitoutuvat.

Yhdyskuntajätteen hyödyntämiseen tarvitaan monipuolista jätehuollon tietotaitoa, toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä sekä yhteiskunnan vahvaa osallistumista. Lisäksi tarvitaan yhteistä ymmärrystä siitä, että kierrätystavoitteiden saavuttaminen edellyttää kokonaisuuden suunnittelua ja ohjausta. Siis lainsäädäntöä ja jätesuunnitelman tavoitteita ja toimenpiteitä.

Onnistuminen edellyttää myös, että hankausta ja taakkaa aiheuttavista menneisyyden ratkaisuista luovutaan. Esimerkki aikansa eläneestä toimintatavasta on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus kunnan vastuulla olevassa jätehuollossa. 

Kierrätyksen kannalta tärkeiden hyötyjätejakeiden erilliskeräys ratkaisee kierrätysprosenttien saavuttamisen. Lajittelulaitokset voivat tuoda joitain lisäprosentteja, mutta esimerkiksi biojäte täytyy saada erilleen muista jätteistä jo sen syntypaikalla. 

Erilliskeräyksen lisääminen voi puolestaan tapahtua monin eri keinoin. Tarvitsemme korkean palvelutason keräysjärjestelmiä, joissa optimoidaan keräysvälineet, -tavat ja astioiden tyhjennysvälit kustannusten ja ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Esimerkkejä innovatiivista systeemeistä on olemassa maailmalla runsaasti. 

Erilliskeräyksen laajentamista koskevissa keskusteluissa vetoamme usein siihen, että Suomessa on pitkät välimatkat. Emme halua lisätä jätekuljetuksia, koska jäteautojen päästöt ovat osa liikenteen negatiivisia ilmastovaikutuksia, ja niitä on syytä hillitä. Kuitenkin tiedetään, että valtaosa suomalaisista asuu taajamissa. Siellä syntyvät jätteet ja siellä ne pitää myös kattavasti kerätä. 

Menneinä vuosina tehtyjen LCA-tarkastelujen valossa erilliskeräyksen ja kierrätyksen lisääminen osoittautui usein jätteenpolttoa heikommaksi vaihtoehdoksi. Tulevaisuudessa siirtyminen fossiilisista energialähteistä uusiutuviin asettaa kierrätyksen suotuisampaan valoon, kun jätteenpoltto korvaakin esimerkiksi tuulivoimaa. 

Huomisen jätehuolto on myös monipuolisten palvelujen kenttä. Jätehuollon liiketoiminta tulee kasvamaan ja työsarkaa riittää sekä isoille että pienille toimijoille kunhan jätehuollon kilpailutuksista huolehditaan. Kuljetuksiin ja kierrätykseen tarvitaan myös lisää työntekijöitä. 

Ja vaikka huomisen jätehuollossa on vielä monia ratkaisemattomia seikkoja, tietoa ja hyviä toimintamalleja on saatavilla.

Hanna Salmenperä
Erikoissuunnittelija
Suomen ympäristökeskus

_____________________________________________________________________

Hanna Salmenperän puheenvuoro yhdyskuntajätteen kierrättämisen tavoitteista ja haasteista kuullaan Jätehuoltopäivillä 3.10.2019. Ilmoittaudu mukaan ja tule kuulolle Tampereelle!

 

BLOGI: Jätehuollon osaajien luvattu maa

Suomalainen jätealan ammattilainen voi kertoa olevansa alansa kansainvälinen huippuosaaja: meillä kun on yksi maailman parhaista jätehuoltojärjestelmistä. Muistatko sinä kehua työtäsi ja alan koulutuksia, kun kohtaat tulevaisuuttaan pohtivia nuoria? He ovat meidän tulevia kollegoitamme, joita tarvitsemme alalle kipeästi.

Koulut alkavat pian ja keväällä kovasti ahkeroineet lukiolaiset ja muut innokkaat opiskelijat suuntaavat ajatuksiaan jo tiiviisti kohti opintoja. Osalla alkaa aivan uusi elämä uudella paikkakunnalla, kun taas monet palaavat vielä takaisin tutulle koulun penkille syventämään aiempina vuosina oppimaansa.

Jätehuoltoala tarjoaa kiinnostavia ammatillisia haasteita, joista monet opintopolkuaan valitsevat ovat vielä tietämättömiä. Alamme on ratkaisemassa ongelmia, jotka huolettavat nuoria: miten yhteisen pallomme resursseja säästetään myös tuleville sukupolville. Jätealalle kouluttautuminen on siis oikeastaan trendikästä!

Jätehuollossa toimii paljon eri koulutuksen saaneita ammattilaisia, mutta mitkä tutkinnot ja koulutukset valmentavat erityisesti tälle alalle? Ainakin seuraavat koulutusohjelmat ja ammatit nousevat esille jätehuoltosektorin ammattilaisista puhuttaessa.

Jätehuollon osaajaksi voi kouluttautua monissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ympäristötekniikan ja -teknologian koulutusohjelmissa. Koulutus yhdistää eri ympäristöalan opintoja ja antaa hyvät perustiedot mm. ilmastonmuutoksesta, jäte-, vesi- ja energiahuollosta, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelusta sekä ympäristölainsäädännöstä.

Moni korkeakoulu on integroinut jätehuoltoon liittyviä elementtejä myös kiertotalousopetukseen. Lisäksi esimerkiksi Suomen ympäristöopisto SYKLI:ssä alkaa taas syksyllä jätehuollon koulutusohjelma sekä ympäristöalan ammattitutkinto jätelaitoksille.

Yleisopinnot antavat hyvän pohjan alan ammattia varten, mutta toisinaan tarvitaan myös täydentävää koulutusta. Siksi jätelaitokset tarjoavat koulutusta, neuvontaa sekä opastusta, ja myös yksityiset jätealan toimijat järjestävät yleistä koulutusta ja yrityksen tarpeiden mukaan räätälöityjä koulutustilaisuuksia.

Kaikilla jätehuollossa toimivilla ei toki ole aina pohjakoulutusta juuri jätehuoltoon liittyen, sillä ala työllistää suuren kirjon eri alan ammattilaisia insinööreistä ja digiosaajista aina taloushallinnon ja viestinnän ammattilaisiin.

Jätehuollon ehkä näkyvimpiä työntekijöitä ovat jäteautojen kuljettajat, joita pihapiirien lapset seuraavat ihaillen. Tähän ammattiin vaaditaan yleensä kuljettajan ammattipätevyys ja ajokokemusta. Logistiikka on yksi jätehuollon kulmakivistä, ja logistiikan ammattitutkintoa voi opiskella mm. ammattiopistoissa. Kuljetuspuolen työtä on alallamme aina tarjolla!

Vaikka meillä onkin vielä matkaa todelliseen suljettujen materiaalikiertojen maailmaan, niin pidän suomalaista jätesektorin osaamista yhtenä maailman parhaista. Kiitos siitä kuuluu kaikille niille toimijoille, jotka opetusta, neuvontaa ja koulutusta täällä tarjoavat.

Houkutellaan yhdessä alallemme nuoria, alanvaihtajia ja opiskelijoita!

Johanna Alakerttula
hallituksen jäsen
Jätehuoltoyhdistys

_________________________________________________________________________

Ilmoittautuminen vuoden 2019 Jätehuoltopäiville on auki.  Tule mukaan keskustelemaan ja kohtaamaan muita kentän ammattilaisia! Tapahtuma järjestetään 2.-3.10.2019 Tampereen Sokos Hotel Tornissa.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu 2.9. mennessä early bird -hintaan.

HUOM! Jätehuoltoyhdistys tarjoaa 15 yhdistyksen opiskelijajäsenelle ilmaisen osallistumisen Jätehuoltopäiville. Ota yhteyttä sihteeri.jatehuoltoyhdistys@gmail.com.

BLOGI: Hiilineutraali jätehuolto – kustannuksia vai kilpailuetua?

Vaatimus hiilineutraaliudesta koskee myös jätehuoltoa. On ryhdyttävä toimeen, mutta yhtälö ei ole aivan yksinkertainen. Millä keinoin vastuunsa kantava jätehuollon toimija vähentää päästöjä – ja perustelee asiakkaalle, kun tästä koituu uusia kustannuksia?

Jätehuolto on monien yritysten, julkisten toimijoiden ja ammattiryhmien muodostama verkostomainen toimijakenttä. Tässä joukossa meidän kaikkien ammattilaisten teoilla on merkitystä jätehuollon tehokkuuteen ja päästöjen muodostumiseen. Voimme siis kaikki olla osaltamme vaikuttamassa siihen, milloin jätehuollosta tulee hiilineutraalia.
Ratkaisu ei tule olemaan yksinkertainen eikä muutos tapahdu heti, mutta voimme edistää asiaa monella tasolla.

Ensimmäiseksi mieleeni tulee tarkastella kaiken alkulähdettä. Jätteen ei pidä olla itsestäänselvyys, sillä syntymätön jäte on päästötön jäte. Kuluttamisen vähentäminen vähentää myös jätemäärää ja hiilidioksidipäästöjä tehokkaasti. Vastuullinen jätehuollon toimija on asiakkaalle aito kumppani ja auttaa jätteen vähentämisessä. Väitän, että neuvonnassa on vielä petrattavaa, vaikka paljon onkin jo tehty.

Päästöt saadaan tehokkaaseen laskuun myös tavaroiden uudelleenkäytöllä. Klassinen uudelleenkäyttöesimerkki on kirpputorit ja second hand -myynti. Tarpeettoman tavaran välittäminen eteenpäin on tänä päivänä entistä helpompaa. Erilaisia mobiilisovelluksia nousee pintaan kuin sieniä sateella. Tämän hetken mielenkiintoisimpiin kuuluu norjalainen Fjong, jonka kautta kuluttajat vuokraavat vaatekaappiaan muille. Ehkä tällaisia sovelluksia voisi kutsua myös ennaltaehkäiseväksi jätehuolloksi?

Perinteinen jätehuolto kerää ja kierrättää jätteet silloin kun tavaraa ei voi käyttää uudelleen. Jätettä syntyy väistämättä ja sitä on myös pakko kerätä ja käsitellä. Hiilineutraali jätelogistiikka tarkoittaa toiminnan tehostamista esimerkiksi parempien reittien avulla. Tekoäly on väline, joka auttaa monimutkaisen kokonaisuuden hallintaa. Tekoäly ja digitalisaatio tunkevat myös jätehuoltoon. Hyvä näin!

Jätteiden keräyskaluston uudistaminen vähentää hiilidioksidipäästöjä. Ensi vuonna Helsingissä kokeillaan sähköllä käyvää jätepakkaria. Monella paikkakunnalla on jo nyt käytössä biokaasulla kulkevia jäteautoja. Ensi askelia on otettu ainakin Oulussa, Jyväskylässä, Kouvolassa ja Tampereella. Tästä on suunta vain eteenpäin. Uskon, että nämä kokeilut ovat vasta alkusoittoa.

Mutta entä alun kysymys? Jos asiakkaan jätemäärä vähenee, eikö myös jätehuollon laskun tulisi olla pienempi? Ei välttämättä. Vastuullisuus ja hiilineutraalius ovat kilpailuvaltteja myös jätehuollossa. Hiilineutraaliuden tavoittelu voi näkyä myös asiakkaan laskussa. Tämä täytyy vain osata perustella ja kertoa avoimesti.

Vastuullinen jätehuollon toimija ottaa käyttöönsä hiilineutraalia teknologiaa ja tekoälyä. Muita vaihtoehtoja ei enää ole. Vastuullinen jätehuollon asiakas puolestaan vaatii palveluntuottajalta hiilineutraalia toimintatapaa – mutta ei pyydä tätä kaikkea ilmaiseksi.

Camilla Wiik
hallituksen jäsen
Jätehuoltoyhdistys

________________________________________________________________________________________

Ilmoittautuminen vuoden 2019 Jätehuoltopäiville on avautunut.  Tule mukaan keskustelemaan ja kohtaamaan muita kentän ammattilaisia! Tapahtuma järjestetään 2.-3.10.2019 Tampereen Sokos Hotel Tornissa. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu 2.9. mennessä early bird -hintaan.

BLOGI: Vouhkataan yhdyskuntajätteestä

Me kuluttajat tuotamme valtakunnan jätevirrasta noin kaksi prosenttia. Tämä on erityisesti jätehuoltoalalla hyvin tunnettu fakta. Miksi yhdyskuntajätteestä sitten keskustellaan niin paljon? Eikö ennemminkin pitäisi puhua niistä tonnimääristä, joita muodostuu kaivannaisteollisuudessa, prosessiteollisuudessa ja rakennustoiminnassa?

Ehkä näinkin, mutta vielä emme voi kuitata yhdyskuntajätettä hoidetuksi yhteiseltä työlistaltamme. Tarkastellaanpa asiaa hieman tarkemmin.

Euroopan parlamenttiin valittiin taas uudet mepit säätämään direktiivejä ja asetuksia. Heihin kohdistuu paljon paineita ja odotuksia ympäristöasioihin liittyen. Meitä edustavilla mepeillä on kaikki avaimet käsissään myös jäteasioissa, ja he pitävät yhdyskuntajätettä ”erityisessä suojeluksessaan”.  Mepit säätävät yhdyskuntajätteelle kierrätystavoitteita – siis niitä, joihin me emme Suomessa ole vielä yltäneet.

Olisiko tässä tarpeeksi perustetta vouhkaamiselle?

Yhdyskuntajäte on kodeissa ja yrityksissä syntyvää materiaa, jolle ei enää ole käyttöä. Siis kelvotonta materiaa, jota alkemiassa kutsuttiin hyödyttömäksi jätteeksi – latinaksi caput mortuum.  Mutta onko yhdyskuntajäte sittenkään käyttökelvotonta?

Yhdyskuntajäte sisältää paljon sellaista, joka voidaan vielä hyödyntää materiaalina. Kun näin tehdään, korvataan neitseellisiä luonnonvaroja ja vähennetään kasvihuonekaasujen muodostumista.  Kaatopaikalle sijoittaminen on tästä näkövinkkelistä katsoen vihoviimeinen konsti.

Yhdyskuntajätteen polttaminen energiaksi fossiilisten polttoaineiden sijaan ei herätä enää niin vahvoja tunteita kuin kymmenisen vuotta sitten. Kuitenkin kotitaloudet ja yritykset toivovat lisää mahdollisuuksia lajitteluun. Päänvaivaa aiheuttavat erityisesti muovi, ruokajäte ja elinkaaren päässä olevat tekstiilit. On ymmärrettävää, että ihmiset haluavat tehdä osansa.

Päivittäin avaan keittiössä roskiksen oven ja sujautan johonkin siellä olevista pöntöistä muovia, biojätettä, kartonkia tai muuta yhdyskuntajätettä.  Silloin on kai selvää, että ymmärrän jotain kiertotaloudesta.

Ymmärrän jotain myös teollisuuden tuhansista ja tuhansista jätetonneista. Tämä ei kuitenkaan vaikuta omaan kierrätysintooni tai saa minua ylenkatsomaan kanssakulkijoiden intoa yhdyskuntajätteeseen. Kierrätysasteen nostamisessa riittää hommaa meille kaikille.

Risto Saarinen
puheenjohtaja
Jätehuoltoyhdistys

________________________________________________________________________________________

Ilmoittautuminen vuoden 2019 Jätehuoltopäiville on avautunut.  Tule mukaan keskustelemaan ja kohtaamaan muita kentän ammattilaisia! Tapahtuma järjestetään 2.-3.10.2019 Tampereen Sokos Hotel Tornissa. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu 2.9. mennessä early bird -hintaan.