BLOGI: Tuotteen kierrätettävyys ratkaistaan suunnittelupöydällä

Pelkkä materiaalivalinta ei takaa, että valmis tuote on helposti kierrätettävä ja että materiaalit jatkavat matkaansa vielä sittenkin, kun tuote tulee tiensä päähän. Tuotteen kierrätettävyys heikentyy oleellisesti, jos siihen liitetään valmistusvaiheessa kierrätykseen kelpaamattomia osia.

Suunnittelu on avainasemassa, kun siirrymme lineaarisesta taloudesta kohti kiertotaloutta. On arvioitu että jopa yli 80% tuotteen ympäristövaikutuksesta ratkaistaan jo suunnitteluvaiheessa. Stena Recyclingin palvelu ”Design for Recycling” kuvastaa hyvin mistä on kyse – tuotteet tulee suunnitella kierrätettäviksi.

Jatkossa tuotteiden elinkaari ei voi olla: raakamateriaali – tuotanto – kulutus – jäte, vaan yhä useammin: kierrätetty materiaali – tuotanto – kulutus – kierrätys – kierrätetty materiaali.

Nykykulutustahtiimme tarvitsemme 1.75 maapalloa täyttämään vuosittaisen kulutuksemme tarpeet. Ja mikäli kaikki kuluttaisivat kuten me suomalaiset, tarvitsisimme lähes 4 maapalloa. Kulutamme siis enemmän kuin mikä on maapallon rajoissa kestävää. 

Vasemmanpuoleisessa mutterissa muovi ja metalli ovat irroitettavissa toisistaan käsin. Oikeanpuoleisessa osat on valettu yhteen. Tämä vaikeuttaa tuotteen kierrättämistä.

Mitä nopeammin hylkäämme lineaarisen talouden, sen parempi!

Materiaalivalinta on tärkeä osa suunnitteluprosessia, mutta mitä muuta tuote tarvitsee ollakseen toimiva ja kierrätettävä? Kestävän tuotteen suunnittelijan tulee miettiä esimerkiksi, miten eri materiaalit liitetään toisiinsa ja mitkä ovat eri materiaalien kierrätysprosessit.

Kuvassa olevat siipimutterit kertovat hyvin yksinkertaisesti, mitä tarkoitan tuotteen kierrätettävyydellä. Mutterit on tehty samoista materiaaleista, mutta vain toinen on helposti kierrätettävä. Vasemmanpuoleisessa materiaalit voi irrottaa toisistaan ja osat voi kierrättää erikseen.

Vuoteen 2050 teräksen kysyntä arvioidaan kasvavan 2,3 kertaiseksi nykyisestä, muovin 4,2 kertaiseksi, alumiinin 3,4 kertaiseksi ja sementin 1,7 kertaiseksi. Siipimutterillakin on merkitystä, vaikka ajattelun muutosta tarvitaankin isossa mittakaavassa. 

Joten suunnataan yhdessä kohti kestävää tulevaisuutta. Suunnitellaan tuotteet kierrätettäviksi, käytetään tuotteita vastuullisesti, kehitetään vielä parempia kierrätysprosesseja ja käytetään kierrätettyjä materiaaleja uusiin tuotteisiin. Siirrytään lineaarisesta taloudesta kohti kiertotaloutta ripeästi!

Niclas Sacklén
Toimitusjohtaja
Managing Director
Stena Recycling Oy

______________________________________________________________

Haluaisitko kirjoittaa blogin tälle paikalle? Liity Jätehuoltoyhdistyksen yhteisöjäseneksi vuodelle 2020 ja ota yhteyttä tiedotus@jatahuoltoyhdistys.fi . Lue lisää jäsenyydestä ja liity kiertotalouden osaajien yhteisöön!

Kutsu: Kevätkokous 29.5. Helsingissä

Tervetuloa Jätehuoltoyhdistyksen kevätkokoukseen!
 
Kokous pidetään 29.5. Helsingissä klo 14. Varaa aika kalenterissasi!
 
Jätehuoltoyhdistyksen hallitus seuraa koronavirustilannetta. Kevätkokoukseen on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä, jotta vähennämme tartuntariskiä. Tarkemmat saapumisohjeet sekä ohjeet etäyhteydellä osallistumiseksi ovat saatavilla tältä sivulta hyvissä ajoin ennen kokousta.
 
Myös kokouksen esityslista ja kokousaineisto päivittyvät tälle sivulle.
 
Mitä: Jätehuoltoyhdistyksen kevätkokous
Paikka: Helsinki, Original Sokos Hotel Tripla
Aika: 29.5. klo 14
 

BLOGI: Jätehuolto digitalisoituu vauhdilla – kuka pysyy tahdissa mukana?

Jätehuollon ensimmäinen digitaalinen murros alkoi noin 20 vuotta sitten, kun jäteautojen kuljettajille saatiin sähköiset päätelaitteet. Alkuaikoina päätelaitteita käytetiin muun muassa tyhjennyskohteiden sijaintien näyttämiseen, ja kerättyjä tyhjennystietoja hyödynnettiin laskutuksessa. Nyt on aika toiselle murrokselle, ja digitalisaatio tulee muuttamaan alaamme pohjia myöden.

Älypuhelimien ja mobiililaitteiden kehitys on mahdollistanut uudenlaisen toiminnan myös jätehuollossa. Meneillään olevalla aikakaudella digitaaliset palveluratkaisut ja alustat integroituvat entistä tiiviimmin osaksi yritysten arvonluontia ja asiakkaille tarjottuja palveluja.

Älylaitteiden ansiosta tieto kulkee nykyään jo lähes saumattomasti esimerkiksi isännöintitoimiston, jätehuollosta vastaavan yrityksen ja jäteauton kuljettajan välillä: Tieto tyhjennystarpeesta tulee tilaussovelluksella asiakkaalta suoraan toimiston ajonhallintajärjestelmään ja toimisto siirtää tiedon eteenpäin kuljettajan puhelimeen. Nykyisillä ajonhallintajärjestelmillä voidaan siis hoitaa kaikki päivittäinen toiminnanohjaus sähköisesti.

Vielä vuosituhannen alussa oli vain haaveissa, että jäteauton kuljettaja saisi reaaliaikaisesti tietoonsa, milloin ja minne pitää mennä, mitä materiaalia haetaan, keneen otetaan yhteyttä pulmatilanteessa ja minne materiaali toimitetaan.

On kaikkien osapuolten etu, että tieto on ajantasaisesti saatavilla. Toimisto voi laskuttaa asiakasta ripeästi, ja asiakas saa tietoa jäteastioiden tyhjennyksistä, jätemääristä ja kuljetuksien CO2-päästöistä. Nykyaikaista asiakasta kaikki tämä tieto kiinnostaa.

Ero jätehuoltoprosessin tehokkuudessa on valtava, kun verrataan vanhaan malliin, jossa työ hoidettiin papereita täyttämällä ja niitä paikasta toiseen siirtelemällä. Nykyään kuljettaja voi tehdä jätteensiirtoasiakirjat ja lähettää ne digitaalisesti suoraan käsittelylaitokselle, asiakkaalle ja kuljetusliikkeen toimistoon.

Toistaiseksi digitalisoituminen on jätteenkuljetuksen parissa toimiville yrityksille vielä kilpailuvaltti, sillä markkinoilla voi vielä toimia myös ilman digitaalisia järjestelmiäkin. Mutta jo kuluvan vuosikymmenen aikana erilaiset digitaaliset palvelut ja ratkaisut muuttuvat tehokkaan ja kannattavan liiketoiminnan kannalta elinehdoksi.

Maailman muuttuessa ja tekniikan kehittyessä markkinoilta paljastuu uusia tarpeita ja haasteita sekä uudenlaisia innovaatioita ja tapoja hyödyntää digitaalisia ratkaisuja. 

Yksi asia on kuitenkin varma – jätehuollossa on nähty vasta digitaalisten palveluiden ensiaskeleet. Miltä oman organisaatiosi digitulevaisuus näyttää?

Veli-Jaakko Pirttilä
Markkinointivastaava
Enpros Oy

________________________________________________________

Liity Jätehuoltoyhdistyksen jäseneksi vuodelle 2020. Saat muun muassa edullisemman osallistumismaksun lokakuun Jätehuoltopäiville. Lue lisää jäsenyydestä ja liity kiertotalouden osaajien yhteisöön!

 

BLOGI: Yhteistyötä ympäristöalalla?

Usein kuulee jäte- ja ympäristöalalle siirtyneiltä ihmisiltä ihmettelevän kommentin: ”onpa riitaisaa porukkaa”. Kun on työskennellyt alalla yli 35 vuotta, lausahdus alkaa mietityttää. Onko ympäristöala oikeasti poikkeuksellisen riitaisa vai mistä on kysymys?   

Alan riitaisaan maineeseen on johtanut pitkäaikainen kiista julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Yksinkertaistaen kyse on jätehuollon järjestämisvastuusta. Tästä teemasta on saatu aikaan ”30-vuotinen sota”, johon lainsäätäjä on osallistunut siirtämällä jätelain uudistuksissa vastuun rajoja. Välillä yksityisen sektorin roolia on kasvatettu – ja sitten taas kavennettu. 

Pääsääntöisesti kiistan aiheena on ollut yhdyskuntajäte, joka edustaa hyvin pientä osaa jätteiden kokonaismäärästä. Aika huimaa. Odotamme tälläkin hetkellä hallituksen esitystä jätelain uudistamiseksi.

Ja tietysti minäkin jatkan yhdyskuntajätteestä! Tilastokeskus riemastutti tammikuussa raportoimalla vuoden 2018 jätemäärät. Tilastokeskukselta kestää siis yli vuosi saada jäteraportti valmiiksi. Vertailuna: kansainväliset suuryhtiöt raportoivat noin 4–6 viikossa tulostietonsa, joka kerätään kymmenistä maista. 

Entä Tilastokeskuksen raportin sisältö? Sen mukaan sekajätteen määrä kasvoi yli viidenneksellä (254 085 tonnia) samaan aikaan kun syntypaikkalajittelu tehostui ja jätteen vähentämisestä ainakin puhuttiin paljon. Epäilen että tilastoinnissa on tapahtunut virheitä, tai sitten väestö lisääntyi viidenneksellä eli reilulla miljoonalla ihmisellä! 

Edellä kuvatut esimerkit osoittavat, että yhteistyötä tarvitaan kaikkien jäte- ja ympäristöalan toimijoiden välillä. Lainsäädännöllä ja tilastoinnilla on toisistaan poikkeavat vaikutukset, mutta järkevään lopputulokseen ei päästä kummassakaan ilman laajaa yhteistyötä. Ei Tilastokeskus voi saada jätetilastoja kuntoon, jos me alan toimijat emme toimita oikeita lukuja. Lainsäätäjillä puolestaan tulee olla oikeaa tietoa siitä, miten päätökset vaikuttavat käytäntöön.

Ollaan lopuksi positiivisia. On todettava, että Suomessa jäteasioita hoidetaan pääsääntöisesti hyvin, ja ongelmat ovat pieniä moneen muuhun maahan verratessa. Meitä on vain reilut 5 miljoonaa, ja kun elämme täällä pohjoisella ”saarella” hyvin koulutettuina, pystymme ratkaisemaan ongelmat. 

Suomen ympäristöala on pieni ja alan asiantuntijat tuntevat toisensa. Onko porukkamme siis oikeasti riitaisaa? Mielestäni ei, vaikka asiat joskus riitelevätkin. Jätehuoltoyhdistys on yksi merkittävä erilaisten näkemysten foorumi. Puheenvuoroja annetaan tasapuolisesti yksityiselle ja julkiselle sektorille – unohtamatta tiedeyhteisöä tai alalla toimivia konsulttiyrityksiä.

Risto Pohjanpalo
johtaja, yhteiskuntasuhteet
Kuusakoski Oy

Kirjoittaja on aikaisemmin toiminut Jätehuoltoyhdistyksen hallituksessa noin 10 vuotta.

_______________________________________________________________________________

Liity Jätehuoltoyhdistyksen jäseneksi vuodelle 2020. Saat muun muassa edullisemman osallistumismaksun lokakuun Jätehuoltopäiville. Lue lisää jäsenyydestä ja liity kiertotalouden osaajien yhteisöön!

      

 

JHY:n matka Baijeriin 2020 – Orgaaniset jätteet (huom! uusi ajankohta)

Matkan ajankohta on siirtynyt! Uusi matka-aika on 2.-4.9.2020. Matkalle on vielä muutama vapaa paikka ja ilmoittautumisaikaa on pidennetty 31.3. asti. Jos haluat lähteä matkalle mukaan, ota yhteyttä sihteeri.jatehuoltoyhdistys@gmail.com / p. 050 548 6119

Jätehuoltoyhdistys ry järjestää yhdessä FinDera Consultingin kanssa orgaanisten jätteisiin liittyviin ratkaisuihin keskittyvän tutustumismatkan Baijeriin. Fokuksessa ovat eloperäisten/orgaanisten jätteiden (biojätteet, jätevesilietteet, elintarviketeollisuuden jätteet) keräily, käsittely, yhteistyömallit ja neuvonta sekä (bio)jätteen lajitteluun kannustaminen.

Matka toteutetaan 2.- 4.9.2020 (huom! uusi ajankohta). Matkan aikana tutustumme kiinnostaviin yrityksiin ja asiantuntijoihin, joilta kuulemme uusista tehokkaista toimintatavoista ja teknologioista sekä haasteista ja mahdollisuuksista. Samalla verkostoidumme sekä kansainvälisten että matkalle lähtevien kotimaisten toimijoiden kanssa. Matkan painopiste on tutustuminen käytännönläheisiin malliesimerkkeihin. Matka on mainio tilaisuus laajentaa omia näkemyksiä ja kontaktiverkostoja.

Ohjelma

HUOM! Pienet muutokset matkaohjelmaan ja aikatauluihin ovat mahdollisia!

Keskiviikko, 2.9.2020

07.20 Kokoontuminen Helsingin lentokentällä lähtöportilla
08.00 Lento Finnair AY 1401 Helsingistä Müncheniin (perillä 09.35)
10.15 Siirtyminen bussilla
11.30 Lounas (Ingolstadt)
12.45 Siirtyminen bussilla kohteeseen
14.00 Kohde I
Innovatiivinen jätevesilietteiden käsittely – pyrolyysi
Susteen Technologies (Sulzbach-Rosenberg)  
Esitys, keskustelu ja kohdekäynti
16.15 Siirtyminen bussilla hotelliin
17.30 Majoittuminen hotelliin (Regensburg)
18.30 Yhteinen illallinen

Torstai, 3.9.2020

08.45 Lähtö bussilla kohteeseen
09.30 Kohde II
Innovatiivinen jätevesilietteiden käsittely – kuivaus ja poltto
Sludge2Energy Straubing (Straubing) Opastettu kohdekäynti
11.30 Siirtyminen bussilla lounaalle
12.00 Lounas
13.15 Siirtyminen bussilla kohteeseen
14.30 Kohde III
Elintarviketeollisuuden jätteiden käsittely
Wittmann Group (Garching bei München) https://www.wittmann.de/entsorgung/speisereste Opastettu kohdekäynti käsittelylaitoksella
16.00 Siirtyminen bussilla hotelliin
16.30 Majoittuminen hotelliin ja vapaa-aika (München)
19.30 Yhteinen illallinen (JHY:n jäsenille ilmainen, liity jäseneksi täällä)

Perjantai, 4.9.2020

09.15 Kohde IV
Kunnallinen organisaatio edelläkävijänä orgaanisten jätteiden käsittelyssä ml. ratkaisut direktiivien muutospaineisiin sekä
Innovatiiviset kuntatason yhteistyömallit, neuvonta ja (bio)jätteen lajitteluun kannustaminen
AWM München (München), RED GmbH sekä AWM München / Bioabfallkampagne
Esitykset, keskustelu ja kohdekäynti
12.15 Siirtyminen bussilla Münchenin keskustaan ja keskustelua opintomatkan annista sekä vapaa-aika
15.45 Lähtö bussilla lentokentälle
16.50 Lentokenttä München
18.50 Lento Finnair AY 1406 Helsinkiin (perillä 22.15)

Matkajärjestelyt

Matka tarjotaan räätälöitynä pakettiratkaisuna sisältäen lennot (lähtökohdiltaan Helsingistä Helsinkiin), hotelliyöpymiset (3-4 tähden, 1hh), siirtymiset Baijerissa omalla bussilla, ohjelman sekä asiantuntijan opastuksen ja tulkkauksen matkan aikana. Ruokailut omakustanteisesti.
Liittymälennot Helsinkiin/Helsingistä järjestetään tarvittaessa (erikseen ilmoitettava, lisähinta). Matkaoppaana ja toteuttajana toimii ekonomi Martin Brandt, joka on työuransa aikana järjestänyt suomalaisyrityksille, -kunnille sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioille lukuisia energia- ja ympäristöratkaisuihin liittyviä opintomatkoja Saksaan.

Osallistumismaksu ja ilmoittautuminen

Osallistumismaksu on noin 1.345 € sis. alv. (lähtö Helsingistä), 1.509 € sis. alv. (lähtö Oulusta). Maksu peritään ilmoittautumisajan päätyttyä. Matkalle voidaan ottaa 15–25 henkilöä ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Matkapaketin osalta noudatetaan mahdollisien matkalogistiikkaan liittyvien peruutusten ja muutosten yhteydessä CWT:n Meetings & Events ja Finnairin muutos- ja peruutusehtoja. Hotellien peruutusehdot ilmoitetaan varausvahvistuksen yhteydessä. Yleensä hotellien ja lentojen hinnat voidaan palauttaa 100 %, jos peruutus toteutuu vähintään kuukausi ennen lähtöä. Matkapaketin ennakkomaksua (n. 50 % lopullisesta hinnasta; logistiikka- ja palveluosuus) ei palauteta sitovan ilmoittautumisen jälkeen. Palautus kaikista kuluista toteutuu, jos löytyy sijainen vähintään viikko ennen lähtöä.

Ilmoitathan 31.3.2020 mennessä, jos haluat mukaan matkalle. Lopullinen hinta varmistetaan ja ilmoitetaan, kun osallistujien lukumäärä varmistuu.

Ilmoittautuminen

Jätehuoltoyhdistys ry
Hanna Tukiainen
p. 050 548 6119

sihteeri.jatehuoltoyhdistys@gmail.com

Lisätietoa

FinDera Consulting Martin Brandt
p. 050 336 3233
martin.brandt@findera.fi

BLOGI: Kierrätys kuuluu kaikille – myös omakotiasujille

Suomi on reilusti jäljessä yhdyskuntajätteiden kierrätystavoitteista, eikä kehitystä viime vuosina ole juurikaan tapahtunut. Koska olemme kuitenkin sitoutuneet EU-tavoitteisiin, jotain on tehtävä.

Kierrätysasteen kannalta Suomen jätehuollon haasteena ovat pientaloalueet, joissa jätteiden lajittelu on edelleen hankalaa. Näillä alueilla asuu noin puolet suomalaisista, joista suuri osa elää lapsiperhearkea. Tällaisessa arjessa syntyy luonnollisesti paljon jätettä, joka vielä tällä hetkellä jää usein lajittelematta.

Lajittelumahdollisuuksien ja ihmisen elämänkaaren kannalta jätehuollossamme on ristiriita. Kun nuori ihminen muuttaa kotoa pois, hän muuttaa usein kerrostaloon, jossa taloyhtiöllä on toimiva kierrätyspiste. Näin hän tottuu siihen, että lajittelu on tehty helpoksi. Seuraavaksi edessä voi olla muutto rivitaloon, jossa lajittelumahdollisuus on myöskin lähellä. Perheen mahdollisesti kasvaessa asuminen pientalossa saattaa tulla ajankohtaiseksi. Samaan aikaan kulutus kasvaa muuttuneen arjen myötä, mutta päällimmäisenä mielessä ei ole lajitteluun keskittyminen. 

Tällä hetkellä pientaloasujat käyttävät omassa pihassa olevaa sekajäteastiaa, ja varsinaiset lajittelumahdollisuudet ovat kauempana, usein ajomatkan päässä olevan marketin takapihalla. Selvitysten mukaan tyypillinen kierrätysaste pientaloalueilla on vain noin 25 %, kun valtakunnallinen keskiarvo on 41 %. Lienee kiistatonta, että lajittelun helppous on merkittävä kierrätyshalua edistävä ja sitä kautta myös kierrätysastetta nostava tekijä. Nyt omakotitaloalueet ovat kuitenkin vielä kierrätyksen autiomaata, joista jätteensä pääsee lajittelemaan yleensä vain omalla autolla.

Korttelikeräys mahdollistaa lajittelun myös pientaloalueilla.

Ongelman ratkaisemiseen löytyy onneksi keinoja. Esimerkiksi korttelikeräys on osoittautunut erittäin toimivaksi ja nykyjärjestelmää edullisemmaksi tavaksi kerätä jopa 6–10 jätelajia pientaloalueilla. Lisäksi korttelikeräys vähentää kuljetuksia ja sitä kautta jätehuollon päästöjä.

Mikäli kierrätysastetavoite otetaan tosissaan, meillä ei ole varaa jättää pientaloalueita huomioimatta. Kierrätyspisteiden lisäämiseen tarvitaan poliittista tahtoa ja päätöksiä, asukkaat ovat kyllä valmiita.

Pekka Kuusela
toimitusjohtaja
Molok Oy

Jätehuoltopäivät kokosi kiertotalouden osaajat Tampereelle

Jätehuoltopäiville osallistui tänä vuonna yli 300 kävijää. Kiitos kaikille osallistuneille ja palautekyselyyn vastanneille – tapahtuma on yhdistyksen toiminnan vuosittainen kohokohta!

Jätehuoltopäivien teemat olivat: jätelainsäädännön ajankohtaiset, tulevaisuuden liikenne, muovien maailma sekä yhteinen yhdyskuntajätteemme. Erityisen suosittu aihe oli tulevaisuuden liikenne, josta 75 % palautekyselyyn vastanneista piti paljon tai hyvin paljon. 

Myös perinteistä jätelainsäädännön katsausta arvostettiin, ja muovi sekä yhdyskuntajäte kiinnostuvat kuulijoita. Palautteen yhteenvedosta löydät tarkempaa tietoa teemojen suosiosta sekä toiveita ensi vuoden aiheiksi.

Jätehuoltopäivillä tärkeää on alan toimijoiden tapaaminen ja avoin keskustelu. Verkostoitumispalvelu Brellaa hyödynsi tänä vuonna 75 osallistujaa sopimalla tapaamisia muiden osallistujien kanssa.

Tapahtuman tarjoiluissa huomioitiin erityisesti ilmasto- ja ympäristöystävällisyys. Ruoka oli kala- ja kasvispainotteista, ja palautekyselyn vastaajista 70% piti valintaa onnistuneena. Toki soraääniäkin kuului, mutta onneksi olimme Tampereella. Muutamat osallistujat löysivätkin illan päätteeksi mustamakkaratarjoilua kaupungilta, ja nälkä saatiin taltutettua. 

Jätehuoltopäivät järjestetään perinteisesti Etelä-Suomessa, mutta kiinnostusta tapahtuman järjestämiseen löytyy myös Oulusta. Ensi vuoden tapahtumapaikkakunnasta äänestettiin Jätehuoltopäivillä. Neuvoa-antavassa äänestyksessä kävijöiden mielipiteet kallistuivat niukasti Oulun puolelle. 

Palautteissa pohdittiin Ouluun matkustamisen ilmastovaikutuksia ja toivottiin Etelä-Suomessa pysymistä. Yhdistyksen hallitus selvittää asiaa ja päättää vuoden 2020 Jätehuoltopäivien tapahtumapaikan marraskuun lopun kokouksessaan. Ole siis kuulolla ja seuraa yhdistyksen Twitter-tiliä

Tapahtuman monipuolinen ohjelma sai kävijöiltä paljon kiitosta. Puhujien esitysmateriaalit löytyvät Jätehuoltopäivien sivuilta

Palautekyselyyn vastasi 97 osallistujaa, kiitokset kaikille teille. Arpaonni suosi Tarja Methuenia sekä Kimmo Jussilaa, onnea! Elokuvaliput on toimitettu voittajille. Tavataan Jätehuoltoyhdistyksen tapahtumissa taas ensi vuonna!

BLOGI: Jäteraaka-aineesta uusiokäyttöön – kuinka historia toistaa itseään

Tänä päivänä raaka-aineiden uusiokäyttöön pakottaa, tai hienommin sanottuna ohjaa, alati ehtyvät luonnonvarat ja huoli hiilijalanjäljestä. Uusioraaka-aineiden historia on kuitenkin pitkä, ja sitä on hyvä tarkastella lähemmin. 

Kiertotalouden ensiaskeleet otettiin Suomessa yli 70 vuotta sitten. Elettiin sotien jälkeistä pulakautta, jolloin kaikesta oli puutetta. Teollisuuden käyttöön kerättävä jäteraaka-aine, kuten siihen aikaan uusiomateriaalia oli tapana kutsua, osoittautui kansantalouden kannalta merkittäväksi ja jopa välttämättömäksi raaka-ainevarannoksi. 

Koska teollisuudelle oli saatava raaka-ainetta, oli valtiovallan intressissä toimia kierrätyksen edistämiseksi. Tästä yhtenä osoituksena on, että valtio oli mukana perustamassa Jätealan Keskusliittoa, nykyistä Suomen Uusioraaka-aineliittoa vuonna 1950. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että tuolloin oltiin pakon edessä tehostamassa materiaalien uusiokäyttöä. 

Viime vuosina kiertotalous on tullut näkyvästi takaisin. Juha Sipilän hallitus asetti kiertotaloudelle uudet kunnianhimoiset tavoitteet. Vuonna 2016 Suomi julkaisi ensimmäisenä maana maailmassa kiertotalouden tiekartan. Tässä nähdään kuinka historia toistaa itseään ja hyvä niin. 

Historiaa ja tätä päivää tarkastellessa voi todeta, että uusioraaka-aineiden merkitys on suuri Suomen teollisuuden kannalta. Uusioraaka-aineiden talteenotto on kehittynyt ja tehostunut. Tuottajavastuun tuulet alkoivat puhaltaa Euroopan Unionin suunnalta ja tämä näkyi vuonna 1994 voimaan astuneessa Suomen uudessa jätelaissa ja asetuksissa. Näin tuottajavastuu liittyi merkittäväksi osaksi kiertotaloutta.

Uusioraaka-aineista ja kiertotalouden tavoitteista keskusteltaessa olisi hyvä, että käytössä olisi enemmän tutkimustietoa materiaalivirroista tai voisimmeko puhua materiaalitaseesta. Jos emme hahmota Suomen kiertotalouden nykytilaa, emme voi myöskään asettaa uskottavia tavoitteita. 

Aikanaan tilastoja uusiomateriaaleista kerättiin Suomen Uusioraaka-aineliiton jäsenkunnalta. Koko maata käsittävän materiaalitaseen selvittämiseen eivät Suomen Uusioraaka-aineliiton omat rahkeet riitä. Urakka on suuri ottaen huomioon, minkälaista tietoa tulisi kerätä. Mitä kaikkea kierrätyksen avulla saadaan talteen? Uusioraaka-aineiden käytöstä ja siitä syntyvistä sivuvirroista ei liioin ole tietoa. Mikä on Suomesta vietävien ja tänne tuotavien uusiomateriaalien määrä?

Ehdotan laajempaa yhteistyötä eri toimijoiden ja alaan liittyvien keskeisten tahojen välille. Tarvitsemme tarkempaa tietoa käytettävissä olevien uusiomateriaalien potentiaalista, jolloin materiaalien tarvitsijoilla olisi paremmat edellytykset tuotannon suunnitteluun ja siinä tarvittavan materiaalin hankintaan. Tämä on nähdäkseni oleellista kiertotaloustavoitteiden saavuttamiseksi.

Historiannälkäisille suosittelen Suomen Uusioraaka-aineliiton vuonna 2016 julkaisemaa ’Kiertotalouden ytimessä’ -historiateosta, joka antaa näkemystä myös kiertotalouden nykytilanteeseen. Teos on saatavilla myös sähköisessä muodossa.

Lauri Nylander
puheenjohtaja
Suomen Uusioraaka-aineliitto

 

BLOGI: Kiertotalouslaitoshankkeissa tarvitaan elinkaariajattelua

Kaikissa kiertotalouslaitoshankkeissa tarvitaan elinkaari- ja liiketoimintanäkökulmaa. Silloin laitos kykenee kattamaan lisäinvestoinnit, joita omaisuuden arvon ylläpito ja kasvattaminen väistämättä vaativat.

Jätehuollon päätehtävä on huolehtia eri jätejakeiden keräyksestä ja lajittelusta, mutta kiertotalous ei ole synonyymi kierrätystaloudelle. Kiertotalouslaitoksen ideana on luoda raaka-aineelle tai luonnonvaroille mahdollisimman paljon arvoa. Toiminta on kestävämmällä pohjalla, jos jo laitoksen kehitysvaiheessa kysytään, mihin laitokselta lähtevää tuotetta tulevaisuudessa käytetään ja kuka sitä ostaa.

Liiketoimintalähtöisyys luo arvoa myös julkisella sektorilla. Ainoa tapa luoda pääomainvestoinnille kestävää arvoa on se, että kiinnittää huomiota tulevaisuuden skenaarioihin. Siksi elinkaariajattelussa ei keskitytä vain tämän hetken tilanteeseen vaan siihen, miten toimintaa voidaan tulevaisuudessa päivittää ja laajentaa. Miten ulos myytävän tuotteen hinta, kysyntä tai markkina muuttuu? Miten käy alan regulaation? Minkälaisia mahdollisuuksia tuotannon sivuvirrat tarjoavat?

Kiertotalouslaitoksen koko elinkaaren aikaisten riskien arvioiminen ja mahdollisuuksien havaitseminen vaatii laajaa kokemusta teollisuuslaitoshankkeista eri sektoreilla. Silloin pystytään huomaamaan mahdollisia kehityskulkuja ja mahdollisuuksia myös jakeissa, joilla ei ole arvoa tällä hetkellä.

Elinkaariajattelun on oltava syvällä toimintakulttuurissa aina kiertotalouslaitoksen suunnittelusta toteutukseen ja käytönaikaiseen omaisuudenhallintaan. On keskityttävä laitoksen koko elinkaaren arvontuottoon. Onhan myös julkisten toimijoiden tavoitteena varmistaa edulliset kustannukset yhteiskunnalle ja kuntalaisille. Tuottamattomia investointeja ei kannata tehdä!

Lopuksi haluaisin esittää kysymyksen. Voisiko allianssimalli olla ratkaisu kierrätyslaitoksen toteuttamiseen usein käytettyjen kokonaisvastuutoimitusten sijaan? Allianssissa kaikilla osapuolilla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa tavoitteisiin jo investoinnin määrittelyvaiheessa. Eri sidosryhmien yhteistyöllä arvoketjuihin luodaan parasta arvoa ja elinkaaren kestäviä lenkkejä.

Mika Kierikka
Kiertotalous, teolliset ratkaisut
Sweco

 

Tervetuloa syyskokoukseen

Syyskokous pidetään 2.10. kello 17.30 alkaen Tamperella, Jätehuoltopäivien yhteydessä Sokos Hotel Tornissa  (Ratapihankatu 43, 33100, Tampere). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokoukseen osallistuminen on maksutonta.

Esityslista:

  1. Kokouksen avaus
  2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätosvaltaisuus
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo-ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
  6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja 
sekä muut jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle
  7. Valitaan toiminnantarkastaja, tilintarkastaja sekä varatoiminnantarkastaja ja varatilintarkastaja
  8. Muut asiat
    – Sääntöjen muuttaminen keskusteltavaksi

LATAA TÄSTÄ KOKOUSASIAKIRJAT:

Toimintasuunnitelma 2020

Talousarvio 2020